Tälle sivustolle kootaan eri yhdistysten historiaa

Helsingin Filmi-ja Videokuvaajat ry

Kaitafilmaajat 50 v. - 1953-1969- Kaarlo Heliö 13.12.2003

Noin 50 vuotta sitten, tarkemmin sanoen 14.2.1953, lähetti Yrjö Rannikko valitulle joukolle filmikärpäsen puremille helsinkiläisille seuraavan kirjeen:
S. H. T
Kun allekirjoittaneelle on useilta tahoilta huomautettu, että maassamme on jo koko paljon kaitafilmiharrastajia, mutta heillä ei ole vielä yhteistä omaa seuraansa tai yhdistystä ja otettuani yhteyden Helsingin Kameraseuran piirissä toimivaan kaitafilmaajien kerhoon, jossa myös todettiin, että tämän harrastuspiirin toiminnan kiinteämpi kehittäminen ilmeisesti olisi menestyksellisempää, jos kaikki harrastajat – niin Kameraseurojen piiristä kuin ulkopuoleltakin – saataisiin omaan yhdistykseensä, sain tehtäväksi kutsua koolle kaitaelokuvausta harrastavien henkilöiden neuvottelukokouksen. Tämä kokous pidetään torstaina t.k 19. p:nä Ravintola Klaus Kurjen n.8. lounashuoneessa klo 19.30.
Kunnioittaen Y. Rannikko”

Tämä historiallinen kirjeviesti käynnisti kaitaelokuvauksen harrastajien yhdistystoiminnan Helsingissä – ja Suomessa. Perustavassa kokouksessa yhdistykseen liittyi 53 jäsentä. Puheenjohtajaksi valittiin kokoonkutsuja, insinööri Yrjö Rannikko ja sihteeriksi diplomi-insinööri Veikko Vahvaselkä, jotka kumpikin tahollaan olivat toimineet yhdistysajatuksen henkiin herättäjinä. Uuden yhdistyksen nimeksi hyväksyttiin Kaitaelokuvaajat – Smalfilmare ry.

Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli edistää taiteellisesti ja teknillisesti harrastajain kaitaelokuvaustoimintaa mm. järjestämällä kokouksia ja elokuvaesityksiä. Huhtikuussa pidettiin ensimmäinen tällainen jäsenkokous, jonka esitelmäteemana oli ”Leikkaus on myös kaitaelokuvan valmistuksen eräs tärkeä vaihe.” Kokouksessa esitettiin kaksi 8 mm:n elokuvaa:
– Wahlberg: 4 min nimetön filmi, joka tekijän sanojen mukaan sisältää ”kaikki mahdolliset virheet” – Nousia: värifilmi Olympialaisista.

Näitä elokuvia en nähnyt, sillä itse liityin yhdistykseen vasta toukokuun kokouksessa, joka pidettiin ravintola Vaakunan kinokabinetissa. Muistan, että siellä oli suuren kiinnostuksen kohteena ns. vekotinpöytä, jonne jäsenet ja kauppiaatkin toivat välineitä näytille, ellei peräti myytäviksi! Silloinhan elettiin vielä sotien jälkeisen ankaran valuutta- ja materiaalipulan aikaa, jolloin tarvikkeiden saatavuutta rajoittivat kiven alla olevat tuontilisenssit. Kuvaavia tälle ankealle ajalle olivat esim. seuraavat ilmoitustekstit Kaitafilmi-lehdessä:
Nyblin: Ennen kesää saamme mahdollisesti Paillard-kameroita,
Helios: Yritämme pitää kuulto-(umkehr-)filmiä jatkuvasti varastossa.
SVO: Odotamme kevään kuluessa kameroita ja filmiä. Tehkää tilauksia, saapuvat erät ovat pieniä!

Kuvaavaa tälle säännöstelyajan mentaliteetille oli parin kokouskerran jälkeen Vaakunan vahtimestarilta saamamme porttikielto sen vuoksi, että omien elokuvien esittäminen kabinettitilassa oli ”laitonta” puuhaa, Insinööritalolle sentään kelvattiin, mutta jäsenmäärän jatkuvasti noustessa, kävivät talon tilat pieniksi ja sen jälkeen on 50- ja 60-luvuilla on kokoonnuttu ainakin seuraavissa paikoissa: Upseerikasino, Handelsgillet, Rakennusmestarien ravintola, Laulunmiehet, Teatteri-Grilli, Kauppakorkeakoulu, Satakuntatalo ja Köpmannaläroverket.

Elokuvakilpailut kuuluivat yhdistyksen ohjelmaan jo ensimmäisestä vuodesta lähtien, ”Kesäkilpailuun 1953” osallistui peräti 12 filmiä, Ensimmäinen kilpailunvoittaja oli mainospäällikkö Lasse Linnanmäki 8mm:n värifilmillään ”Ali-fantasia”. Itse ihmettelin, miksei oma kesäfilmini ollut mukana osallistujalistalla, kunnes selvisi, että Rannikko oli unohtanut sen eteisen vaatehyllylle kilpailun ajaksi, Arvatkaa, harmittiko!

Kevättalvella 1954 rohjettiin jo osallistua Pohjoismaisiin filmikilpailuihin Kööpenhaminassa. Turhat luulot kuitenkin karsittiin: tuli jumbosija! Myöhemmin on pärjätty paremminkin: 60-luvulla voittivat kultaa ja PM-mestaruuden Margareta Stigzelius, Anja ja Tuomo Väänänen, Reino Niiniranta ja Tuure A. Korhonen. UNICA-kilpailuista ovat 50-luvulla mitaleja tuoneet professori Juhani Paatela elokuvalla ”Wings and Rings” – kultaa Zürichissä 1956 ja Eva Hemming – Leif Wager elokuvalla ”La Nouvelle” – hopeaa Helsingissä 1959. 60-luvun
Unica-mitalisteja on useitakin: Reino Niiniranta 2 hopeaa ja 1 pronssi, Anja ja Tuomo Väänänen 1 hopea ja 1 pronssi, Kaarlo Heliö l pronssi, Tuure A.Korhonen l pronssi, Birger Wasenius 1 pronssi ja Mauri Kalima 1 pronssi.

Alkuaikojan kilpailusäännöt keskittyivät lähinnä määräämään, minkä pituisia ja värisiä ns. alku- ja loppuhäntien tuli olla ja että äänifilmeihin piti liittää mukaan äänilevy soitto-ohjeineen. Myöhemmin kyllä 60-luvun puolella saatiin syntymään paljolti UNICA-vaikutteisia täydellisempiä kilpailu- ja arvosteluohjeita. joita sittemmin vuosien mittaan on monta kertaa rukattu ja muuteltu niin, että ne nyttemmin lienevät täysin kadonneet näkyvistä kuten jouduin tässä kerran 90-luvulla kilpailutuomaristossa toteamaan.

Vuosijuhlat vietettiin alkuaikoina Kämpin peilisalissa frakki-iltapukujuhlina. Kohokohdaksi muodostui aina vuosikilpailun palkintojen jako ja parhaiden filmien esitys. Nämä varsin elitistiset juhlat talletettiin aina 16 mm:n filmille, joita lienee vieläkin yhdistyksen arkistossa?
Vuosien mittaan yhdistyksen jäsenmäärä jatkoi kasvuaan nousten parhaimmillaan reilusti yli 200:n. Tämä ”elefanttitauti” alkoi käydä rasitukseksi varsinkin vetovastuussa oleville: sihteerit vaihtuivat taajaan ja lopulta näytti siltä, että Rannikko joutui ajoittain vetämään yksinään koko ruljanssia, mikä ei tietysti sujunut aivan kitkatta. Tässä vaiheessa ruvettiin puuhaamaan ns. seniorikerhoa, jonka merkittävimmäksi saavutukseksi taisi jäädä jäsenten sisäänpääsyehtojen kehittäminen riittävän rajoittaviksi. Senioripiirin toiminta taisi liian herraskaisena sammahtaa lähtökuoppiinsa. Aktiiviset filmintekijät sen sijaan keksivät muita metkuja. Erikoisesti näytelmäelokuvien teosta kiinnostuneet perustivat ”Juonikerhon”, johon liittyi 30 jäsentä. Jäsenyysvaatimuksena oli ainakin yhden näytelmä- tai fantasiafilmin valmistaminen vuosittain joko yksin tai tiimityönä. Tämä kerho osoittautui sitkeähenkiseksi ja sen ansioksi on luettava yhdistyksen elokuvanteon voimakas elpyminen 60-luvulla. 1963 kerhon nimi muutettiin Kaitakillaksi ja samalla intressialue laajennettiin käsittämään myös dokumenttielokuvat.

Rannikon päädyttyä ymmärrettävistä syistä eroamaan yhdistyksen puheenjohtajan tehtävistä vuoden 1960 lopussa, valittiin hänen työtään jatkamaan ansioitunut ja aktiivinen filmimies, ”diplomipastori” Heikki Kalima, joka yhdistyksen perustamisesta lähtien on ollut yksi sen keskeisimpiä vaikuttajia ja kiistaton auktoriteetti. Kaliman tueksi lähtivät hallitukseen yhdistystoimintaa elvyttämään sihteerinä Kaarlo Heliö ja varainhoitajana Veikko Männistö. Yhdistyksen uusi tunnusmerkki ”Kaitafilmisilmä” kullatuin reunuksin luovutettiin 1961 Yrjö Rannikolle, kun hänet suurien ansioidensa johdosta kutsuttiin vuosikokouksessa yhdistyksen ensimmäiseksi kunniajäseneksi.

Yhdistyksen juhliessa 10-vuotistaivaltaan vuoden 1963 alkupuolella toteutti uusin hallitus, jonka puheenjohtajana toimi nyt Kaarlo Heliö, sihteerinä Tuomo Väänänen ja varainhoitajana edelleen Veikko Männistö, joukon uudistuksia. Museokatu 25:stä vuokrattiin Kaitakoloksi ristitty toimistohuone, painettiin 20-sivuinen juhlajulkaisu yhdistystietoineen, toimeenpantiin liikemaailman tuella kalustonhankintakeräys ja pidettiin Kauppakorkeakoululla kolmeiltaiset kaitafilmauskurssit suurelle yleisölle. Näillä toimenpiteillä saatettiin yhdistyksen talous vankalle pohjalle lähdettäessä jatkamaan toimintoja toiselle vuosikymmenelle.

Helsingin Filmi- ja Videokuvaajat ry 50 vuotta – Pertti Moll
Helsingin Kamerakerhon puitteissa toimi aikanaan 50-luvun alussa kaitaelokuvausta harrastavien ryhmä ”Kengännauhakerho”. Tämä ryhmä päätti syyskuussa 1953 perustaa oman yhdistyksen nimellä Kaitaelokuvaajat – Smalfilmare ry. Nimen kaksikielisyys jo viittaa siihen, että mukana oli useita ruotsinkielisiä, ja muutoinkin jäsenet olivat keskimäärin ”parempaa väkeä”. Kaitaelokuvaus oli 16 mm:llä jo silloin eräänlainen eliittiharrastus. Tästä kertoo mm se, että yhdistyksen ensimmäiset vuosijuhlat pidettiin frakkijuhlina Kämpin tasoisissa paikoissa. Näistä juhlista on dokumenttitaltiointeja 16 mm värifilmillä.
Vasta 2 x 8 mm filmikoon mukaantulo toi elokuvausharrastuksen laajempienkin kansankerrosten ulottuville. Myös 9 ½ mm kuvaformaatti, jolla oli monia etuja puolellaan, oli silloin useiden amatöörien käyttämä.
Yhdistyksen perustajajäsenistä ei taida enää olla ketään joukossamme, mutta aivan alkuvuosilta on eräitä ”tervaskantoja” yhdistyksen riveissä edelleen aktiivisesti mukana mm Heikki Kalima, Veikko Männistö ja Kaarlo Heliö. Perustajajäsen, kamarineuvos Torsten Carlander kuoli tänä vuonna 100 vuotta täytettyään.
Helsingin yhdistys on aikojen kuluessa muuttanut kaksi kertaa nimeään. Kun video alkoi nostaa päätään, haluttiin sana ”kaita” jättää pois, ja nimeksi tuli Helsingin Harraste-elokuvaajat ry, ja muutaman vuoden kuluttua, videon vallatessa omien elokuvien tuotantomuodon, nimeksi päätettiin nykyinen Helsingin Filmi- ja Videokuvaajat ry.

Jo yhdistyksen toisena toimintavuotena yhdistyksen perustajajäsen ja elokuvauksen monitoimimies Yrjö Rannikko kutsui kokoon myös eräistä muista kaupungeista (Turku, Jyväskylä) kaitaelokuvaajien yhdistystoiminnasta kiinnostuneita henkilöitä, ja niin perustettiin valtakunnallinen Kaitaelokuvaajien Liitto ry. Tähän liittoon liittyivät vähitellen lähes kaikki eri paikkakunnilla toimivat alan yhdistykset. Liiton ulkomaantoiminta, joka voimakkaimmin kohdistui pohjoismaihin, hoidettiin Helsingin yhdistyksen toimesta Stig Schubertin hoitaessa ulkomaiset suhteet.

Pääasiassa Eurooppaan suuntautunut kansainvälinen UNICA-toiminta hoidettiin alkuvuosina myös Helsingin yhdistyksestä. Helsinki on järjestänyt yksin tai yhteistoiminnassa Liiton kanssa useina vuosina ryhmämatkoja useihin UNICA-kokouksiin. Nämä matkat ovat niihin osallistuneille varmaankin parasta antia, mitä kaitaelokuvaus on yhdistystoiminnan muodossa meille antanut.
Muutoin yhdistyksen toiminta on painottunut kuukausikokouksiin, joissa on katseltu jäsenten tekemiä omia elokuvia sekä pidetty sisäisiä kilpailuja pari kertaa vuodessa. Näin on pyritty oppimaan toisten virheistä ja uusista ideoista ja siten tekemään entistä parempia elokuvia. Tähän on tähdännyt myös säännöllinen koulutus erilaisten kurssien muodossa. Parhaina vuosina yhdistyksen aktiivisten jäsenten määrä ylitti 200.

Useista UNICA-mitaleista mainittakoon tässä kirkkaimpana Heikki Kaliman elokuvallaan ”Kiltin pojan portaat” v. 1979 Turussa saama kultamitali. Pohjoismaisia mestaruuksia ovat saavuttaneet mm Reino Niiniranta leikeanimaatioillaan sekä Anja Väänänen näytelmäelokuvillaan. UNICA:n työvaliokuntaan kuuluu nykyään jäsenemme Lauri Hirvonen.

Kansainvälistä kahdenkeskeistä toimintaa harjoitettiin aikanaan myös Neuvostoliiton ja Baltian maiden kanssa. Tällöin Igor Ahvenlahden monipuolinen kielitaito oli meille suureksi avuksi. Syvällisistä yhteyksistä Tallinnaan mainittakoon Tonu Aru, Hans Vaisma, Villu & Anne, Jyri Varus, Loid, Ylö Keetus
Harrastajina aloittaneista jäsenistä on vuosien mittaan moni siirtynyt elokuva-alan ammattilaisiksi. Tuure A. Korhonen, Mauri Kalima, Kari Kyrönseppä, Maarit ja Pertti Hohtokari sekä Kari Leponiemi mainittakoon esimerkkeinä.

Naisten merkityksestä yhdistyksessä elokuvantekijöinä, ryhmänvetäjinä, ideoijina ja taustavaikuttajina mainittakoon Anja Väänänen, Maarit Hohtokari, Ulla Heliö, Eeva Männistö, Kirsti Viljamaa tyttärineen ja Mirjam Kalima
Muutoin yhdistyksen toiminta on painottunut kuukausikokouksiin, joissa on katseltu jäsenten tekemiä omia elokuvia sekä pidetty sisäisiä kilpailuja pari kertaa vuodessa. Näin on pyritty oppimaan toisten virheistä ja uusista ideoista ja siten tekemään entistä parempia elokuvia. Tähän on tähdännyt myös säännöllinen koulutus erilaisten kurssien muodossa. Parhaina vuosina yhdistyksen aktiivisten jäsenten määrä ylitti 200.

Useista UNICA-mitaleista mainittakoon tässä kirkkaimpana Heikki Kaliman elokuvallaan ”Kiltin pojan portaat” v. 1979 Turussa saama kultamitali. 

Pohjoismaisia mestaruuksia ovat saavuttaneet mm Reino Niiniranta leikeanimaatioillaan sekä Anja Väänänen näytelmäelokuvillaan. UNICA:n työvaliokuntaan kuuluu nykyään jäsenemme Lauri Hirvonen.
Kansainvälistä kahdenkeskeistä toimintaa harjoitettiin aikanaan myös Neuvostoliiton ja Baltian maiden kanssa. Tällöin Igor Ahvenlahden monipuolinen kielitaito oli meille suureksi avuksi. Syvälliset yhteydet Tallinnaan: Tonu Aru, Hans Vaisma, Villu & Anne, Jyri Varus, Loid, Ylö Keetus
Harrastajina aloittaneista jäsenistä on vuosien mittaan moni siirtynyt elokuva-alan ammattilaisiksi. Tuure A. Korhonen, Mauri Kalima, Kari Kyrönseppä, Maarit ja Pertti Hohtokari sekä Kari Leponiemi mainittakoon esimerkkeinä.

Naisten merkitys yhdistyksessä: elokuvantekijöinä, ryhmänvetäjinä, ideoijina ja taustavaikuttajina: Anja Väänänen, Maarit Hohtokari, Ulla Heliö, Eeva Männistö, Kirsti Viljamaa tyttärineen, Mirjam Kalima
Sihteereinä: Eeva Silander, Hilja Aukimaa, Kirsti Rossi

Kaitaelokuvaajat r.y Smalfilmare r.f:n perustavassa kokouksessa 19.3.53 liittyivät sen varsinaisiksi jaseniksi seuraavat henkilöt:
Ahvenlahti, Igor ekonomi 3.linja 21 C 64 777 270
Backman, Tauno postivirk. 3.linja 20 B B 42 -
Backman, Lars ekon.stud. Westend Allén 12 887 417
Carlander, Torsten ingenjör Kellokoski 85-77 221
Castrén, Heikki arkkit.yliopp. Runebergink.58 B 27 42 928
Carrel, R.E. dir. Rönnvägen 48 482 809
Dahllund, E. prok. Maskuvägen 8 478 331
Eklund, Valter W. ins. Liisankatu 17 64 850
Hammara, Aslak apul.joht. Mannerheimintie 81 A 27 447 222
Helvo, Uuno johtaja Pajalahdentie 27 671 160
Julin, Eero ins. Isokaari 32 B 672 942
Janson, P.E. joht. Fredrikink. 19 B 493 882
Kalima, Heikki pastori Unionink. 45 A 65 853
Kaukiala, Leo maist. P.Esplanadik.27 C 30 -
Kilpeläinen, Heikki opiskelija Eerikink. 27 H 19 -
Kinnunen, Aarto elok.laborantti Vaasankatu 21 A 2 -
Kinnunen, Erkki J. agr. Fredrikink.60 A 14 032,61077/9
Koivumäki, Vilho rautat.virk Pohjolank. 23 791 397
Koivula, Reino valokuvaaja Tikkurila,Simonkyläntie 831 435
Kotkavuori,Kauko J.elok.laborantti Vesakkotie 4 A 7 61091/04
Laitinen, E.K. ekon. Lauttasaarentie 5 A 4 671 556
Lampio, Teppo fil.maist. Koroistentie 6-8b C 19 447 615
Lehtonen, B.M. joht. Elimäenk. 5 70 091
Lepistö, Toivo joht. Pitkänsillanranta 9 C 71 363
Linnanmäki, Lasse mainospiirt. Iso-Robertink. 1 A 6 33 292
Luostarinen, Perttiarkkit. Mäntytie 12 A 14 483 253
Masalin, E.O. hammasl. Bulevardi 24 60 153
Mäki, Tauno V. metsästyksenvalv. Rauhank. 5 D 20 69 849,25851/454
Nousia, Allan metsänhoit. Lutherink.6 as. 11 45 202
Nyberg, Börje ins. Kirkkok. 7 B 22 674
Orkamo, Reino apul.joht. Kalervonk. 12b A 1 792 744
Peränne, Antti mainospiirt. Laivurinkatu 33 D 79 -
Pihl, Edsel inr.arkitekt Berggatan 8 A 31 749
Pihl, Kurt teknolog Berggatan 8 A 31 749
Pylkkänen,Olavi S. työnjoht. L.Pakila,Kyläkunnantie 89 64 184
Rannikko, Yrjö ins. Lönnrotink. 15 36 523
Rauanheimo toimitt. Suomenlinna -
Roschier, John hammasl. Rauhank. 3 64 770
Schubert, Stig dipl.ekon. Ö.Brunnsparken 9b 38 637
Salonen, Lasse A elok.laborantti Hakaniemenk. 11 A 20 61091/04
Sarvanne, Reino dipl.ins Kivelänk. 7 A 497 615
Slöör, H. tekn.joht. Pihlajatie 3 497 627
Sundberg, Jaakko opisk. Pitkäsillanranta 7 A 11 72 128
Syväpuro, A. filmitekn. Haaga, Simsiönkuja 3 -
Toivonen, Erkki tekn.joht. Mäkelänk.107 F 58 822 791
Toll, Juve tilintark. Mannerheimintie 49 A 60 170
Vaahteranoksa, A.E.teknikko Lauttasaarentie 16 A 23 671 995
Vahvaselkä, Veikko dipl.ins. Maurink.8-12 C 32 29 802
Viljanen, Martti apul.joht. Tukholmank. 5 A 497 396
Voipio, P.J. varatuomari Rehbinderintie 5 -
Vuola, Unto dipl.ins. Taivaanvuohentie 14 A 1 672 902
Wahlberg, Veikko valokuv. Karstulantie 8 L 81 10 881
Puheenjohtajat ja sihteerit
Vuosi Puheenjohtaja Sihteeri
1953 Yrjö Rannikko
1954 Yrjö Rannikko Veikko Vahvaselkä
1955 Yrjö Rannikko
1956 Yrjö Rannikko
1957 Yrjö Rannikko
1958 Yrjö Rannikko
1959 Yrjö Rannikko
1960 Yrjö Rannikko
1961 Heikki Kalima
1962 Heikki Kalima Risto Salo
1963 Kaarlo Heliö Tuomo Väänänen
1964 Tuure A Korhonen Karl Gustav Savaste
1965 Tuure A Korhonen Mauri Kalima
1966 Karl Gustav Savaste Mauri Kalima
1967 Karl Gustav Savaste Mauri Kalima
1968 Jaakko Viita Mauri Kalima
1969 Mauri Kalima Risto Meriluoto
1970 Mauri Kalima Risto Meriluoto
1971 Igor Ahvenlahti Timo Cederqvist
1972 Pertti Moll Anja Väänänen
1973 Pertti Moll Eeva Silander
1974 Pertti Moll Kirsti Rossi
1975 Pertti Moll Kirsti Rossi
1976 Pertti Moll Kirsti Rossi
1977 Pertti Moll Kirsti Rossi
1978 Pertti Moll Hilja Aukimaa
1979 Pertti Moll Hilja Aukimaa
1980 Pertti Moll Heikki Hatakka
1981 Pertti Moll Heikki Hatakka
1982 Pertti Moll Tuula Pylvänäinen
1983 Pertti Moll Eeva Silander
1984 Mirjam Kalima Eeva Silander
1985 Mirjam Kalima Reijo Turunen
1986 Mirjam Kalima Reijo Turunen
1987 Maria Seppälä Raimo Nikulainen
1988 Maria Seppälä Raimo Nikulainen
1989 Maria Taipale Raimo Nikulainen
1990 Pertti Moll Raimo Nikulainen
1991 Pertti Moll Karl Erik Sundell
1992 Pertti Moll Karl Erik Sundell
1993 Pertti Moll Karl Erik Sundell
1994 Pertti Moll Kirsti Viljamaa
1995 Pertti Moll
1996 Pertti Moll Matti Kurimo
1997 Pertti Moll Matti Kurimo
1998 Pertti Moll Matti Kurimo
1999 Pertti Moll Matti Kurimo
2000 Pertti Moll Matti Kurimo
2001 Matti Kurimo Pentti Kemppinen
2002 Matti Kurimo Pentti Kemppinen
2003 Paavo Tammi Pentti Kemppinen
2004 Paavo Tammi Pentti Kemppinen
2005 Paavo Tammi Pentti Kemppinen
2006 Paavo Tammi Pentti Kemppinen
2007 Paavo Tammi Pentti Kemppinen
2008 Paavo Tammi Pentti Kemppinen
2009 Paavo Tammi Pentti Kemppinen
2010 Paavo Tammi Pentti Kemppinen
2011 Paavo Tammi Pentti Kemppinen
2012 Paavo Tammi Pentti Kemppinen
2013 Paavo Tammi Pentti Kemppinen
2014 Paavo Tammi Pentti Kemppinen
2015 Paavo Tammi Pentti Kemppinen
2016 Paavo Tammi Pentti Kemppinen
2017 Esko Rautanen Pentti Kemppinen
2018 Esko Rautanen Pentti Kemppinen
2019 Esko Rautanen Pentti Kemppinen
2020 Esko Rautanen Pentti Kemppinen

Helsingin yhdistyksen jäsenten palkittuja elokuvia
Juhani Paatela 1957 Kotipihalla
1957 Wings and Rings
Leif Wager, Eva Hemming 1958 Kolmas tie
Leif Wager 1957 La Nouvelle
1957
Svanen
Heikki Kalima 1958 Olemisen oikeus
1961 Tietämisen tuolla puolen
1961
Lasinen evankeliumi
1965
Se päivä ja hetki
1967
Lyhin tie
1962
Valkoinen on varjossa musta
1963
Näky
1967
Kiltin pojan portaat

Kai R Lehtonen 1958 Space Race
Heikki Kilpeläinen 1960 Avannolla tapahtuu
1970 Korut kauneimmat helmasssa luontoäidin
Kaarlo ja Ulla Heliö 1961 Rantapimut
1959 Rendez –Vous
Anja ja Tuomo Väänänen 1965 Nuoren naisen vierailu
Anja Väänänen 1968 Contact
1970
Kyllä äiti, ei äiti
Reino Niiniranta 1966 Polly
1968 Afrodite
1970 Kenraali
1971
Mies
Tuomo Väänänen 1965 Hanni, avioerolapsi
Torsten Enberg 1968 Katu kukkii
1966 Reportaasi Hel 66
Ilmo Launis 1971 Exit
1967 Tuulten talo
1974 Final
1980 Aurinko ei lopu
Juhani Tuominen 1969 Ai, että mä kärsin
1977 Opi perusasiat
1978
Nälkä
Kari Leponiemi 1971 Puu
1971
Diktaattorit
Tero Leponiemi 1971 Piru
Tuure A Korhonen 1969 Rikkaus
1968 Pikinytky
Mauri Kalima 1969 Sylvia
Mirjam Kalima 1967 Pysähdy aika
Pertti Hohtokari 1971 Maria
1972 Sataa
1973 Kesämarkka
Marit ja Pertti Hohtokari 1979 Sonaatti äänimaisemassa
Marit Hohtokari 1981 Kahden kolme lyöntiä
1984 Yö ennen huomista
Mirjam Kalima, Veikko Männistö,
Pekka Perjo, Tuula Pylvänäinen,
Kirsti Viljamaa, Satu Viljamaa-Disks
1985 Kutsu
Markku Hietapakka 1981 Harhaa
Pekka Perjo 1983 Headaches
Raimo Nikulainen 1988 Ehtookellot
Kari Leponiemi 1983 Maria
Heikki Mäntylä 2003 Uskonpuhdistus
2005
Oppitunti
2012
Ultrakevyttä
2012
Meri jäätyy
2012
Kasvihuoneilmiö
2012
Metamorfooseja
2014 Ukkoskuuro
2014 A Report
2017
Riistakameran antia
2019
Elämyksiä ja oivalluksia
Henry Korpilinna 2005 Naamiopakko
2013
Hirvi Heikki-salametsästäjä
Markku Hietapakka 2013 Kuollut mies
2015
Memories
2017 Älypää